Alueet

Yöklaani

Leiri
Yöklaanin leiri sijaitsee suurvuorissa olevissa luolissa ja onkaloissa. Onkalot ovat kuin labyrintti ja niihin on hyvin helppo eksyä. Päälikön pesä sijaitsee luolaston perimmäisessä haarakkeessa. Leiriin pääsee monesta eri kolosta, mutta klaanin niin sanottu pääovi on suurin niistä. Klaanikokouksissa päällikkö istuu luolansuun edessä, muu klaani luolassa.
Onkaloissa on jatkuvasti kylmä, mutta lämpötila pysyttelee lehtikatona lähempänä nollaa. Seinämissä on runsaasti sammalta ja paikoin on myös pieniä lammikoita vettä.

Läntiset kukkulat

Läntiset pystykivet

Pitkäjärvi
Pitkäjärvi on Yöklaanin leiristä katsottuna kaakon suunnassa. Se nimensä mukaisesti on pitkä järvi. Järven ympärillä kasvaa tiheästi puita ja muuta pusikkoa ja itse järvelle pääseminen on melko vaikeaa.

Suurvuoret
Suurvuoret ovat Mustarannan ja Pystykivien läntisellä läntisellä puolella sijaitseva vuoristo. Vuori on niin korkea, että sen huipulla on vuodenajasta riippumatta aina lunta. Vuoren juurella ja sen ympärillä kasvaa tiheää kuusi- ja mäntymetsää.
Mitä korkeammaksi vuorta menee, sitä vähemmän on kasvillisuutta ja sitä enemmän on lunta ja jäätä.

Sysimetsä
Metsä sijaitsee Yöklaanin leiristä katsottuna suoraan etelään, vain vähän matkan päässä Pitkäjärveltä. Metsä on hyvin tiheä ja laaja. Siellä kasvaa erilaisia havupuita, eikä niiden oksistojen lävitse pääse valoa maahan. Siksi kasvillisuus on hieman kuollutta näillä main.

Tähtiklaani

Leiri

Apilaniitty

Ikuisuusaro

Kukkulat

Meriklaani

Leiri
Meriklaanin leiri sijaitsee aivan Jäälahden vierellä. Leirin ympärillä kasvaa puita harvakseltaan ja klaani on tehnyt itselleen enemmän suojausta käyttäen kuolleiden ja kitukasvuisten puiden oksia, joita löytyy runsaasti muun muassa Kuolleesta metsästä. Osa leiristä on meren rannalla.
Pesät sijaitsevat ympäri leiriä ja ne ovat tehty samaa tapaa käyttäen kuin suojamuurikin, mutta ne ovat osittain maan alla. Oviaukot ovat poispäin merestä, ettei kylmä pääse pesään sisälle.
Klaanikokouksissa päälikkö istuu meren vierellä.

Kanisaaret
Saaret ovat saaneet nimensä siellä jäljellä olevista jäniksistä. Mantereellakin niitä on, mutta silloin tällöin saarelta kuolleet jänikset rantautuvat Meriklaanin alueille. Saarelle ei pääse kuin lehtikadon aikaan.

Porosuo
Nimensä mukaisesti tällä suolla on poroja. Ne rantautuvat joka vuosi Viherlehden aikana suolle. Ilmojen kylmetessä ne lähtevät pois.
Suolla ei kasva juuri mitään, vain kitukasvuisia puita ja jotakin heinää ja ruohoa. Lehtikatona suossa oleva vesi jäätyy ja silloin suo on vain kasa jäätä.

Jääklaani

Leiri

Itäiset pystykivet
Toisin kuin läntiset, nämä Pystykivet sijaitsevat Jokilaaksosta katsoen idässä. Kivet ovat kuin muuri Jääklaanin reviirin ja Karhuvuoren välillä. Näillä main kivet eivät ole niin korkeita, mutta silti tarpeeksi korkeita että niiden päältä näkee lähes koko laakson. Pystykivet päättyvät vasta kun Rikkoutunut maa tulee vastaan.

Jokilaakso
Jokilaakso on Itäisten ja Läntisten pystykivien väliin aukeneva Laakso kahden joen yhdistymispaikassa. Laaksossa ei juurikaan ole puita, vaan se on aukea, aurinkoinen ja lämmin paikka. Laaksosta on ollut usein riitaa Yöklaanilaisten ja Tähtiklaanilaisten kanssa. Laakson kautta Jääklaanilaiset pääsevät Taivaskuuselle.

Sudenkuoppa
Sudenkuoppa on suuri kuoppa kaksi jalkojen sillasta katsottuna itään. Kuopan tarkoituksena on ollut napata paikalle tulleita eläimiä. Eläimet ovat joutuneet kuoppaan, josta eivät ole isojen piikikkäiden oksien vuoksi pois. Paikka on hylätty, mutta siellä silti voi haistaa kaksijalkojen laimean hajun ja tuntea eläinten pelon.

Yhteiset

Kalastajakylä
Kylässä asuu vain noin sata kaksijalkaa kissoineen, koirineen ja poroineen. Klaanit eivät ole koskaan käyneet täällä, vaan pysytelleet mahdollisimman kaukana kaksijaloista ja heidän kiiltävistä ja terävistä kepeistä. Silloin tällöin Jääklaanin korviin kantautuu koirien haukunta ja ulvonta.

Karhuvuori
Karhuvuori on pystykivistä katsottuna lännessä sijaitseva vuori, jossa nimensä mukaisesti asustelee karhuja. Tämän asian vuoksi ketään klaanilaisista ei ole halunnut ottaa aluetta omakseen. On muutenkin harvinaista, että näin pohjoisessa tavataan karhuja.
Vuori ei ole niin korkea, että siellä olisi aina lunta. Vuoressa ja sen ympärillä kasvaa mänty- ja kuusimetsää. Vuoren lähettyvillä metsässä on suuri Karhukivi, joka on kuin merkkinä siitä, että pian alkaa karhujen alue. Jotkut uhkarohkea kissat saattavat metsästää tällä alueella vaarasta huolimatta.

Mustaranta
Mustaranta on paikka, jossa parantajat käyvät puhumassa Revontuliklaanin kanssa joka puolenkuun aikaan. Ranta on saanut nimensä sen mustasta, sileästä hiekasta. Ranta sijaitsee Jääklaanin reviirillä, läntisten Pystykivien pohjoispuolella.

Pelto

Poroheimo

Silta

Taivaskuusi
Taivaskuusi on paikka, jossa klaanit kokoontuvat joka täysikuun aikana. Paikka sijaitsee Tähtiklaanin reviirillä, kukkuloiden pohjoisosissa. Taivaskuusi on saanut nimensä sen paikasta: kuusi kasvaa kukkuloiden korkeimmalla kohtaa, josta näkee lähes koko laaksoon. Kuusi itsestään on niin korkea, että se näyttäisi osuvan taivaaseen. Kokouksessa pääliköt istuvat kuusen juurella, muut klaanit heistä katsottuna alempana. Puun oksat ovat liian tiheäkasvuiset siellä ollakseen.

Tuntematon
Tuntematon kattaa kaiken muun, joka ei ole edellisissä osioissa mainittu.